Lavian seurakunnan perustoimintokuvaus 2012

YLEISTÄ

Tässä perustoimintokuvauksessa 2012 pyritään kuvaamaan sanallisesti Lavian seurakunnan perustoiminnot. Kuvauksen laatiminen lyhyesti on vaikea, lähes mahdoton tehtävä. Tässä ”yleistä” otsikon alle on koottu kaikkein keskeisimmät määräykset, joiden pohjalta on tehty kyseinen asiakirja.

Tämän asiakirjan tarkoitus on määritellä ne perustoiminnat, jotka vuonna 2012 vievät työntekijöiden ja viranhaltijoiden aikaresursseita noin 80-90 %. Sen avulla on helpompi hahmottaa seurakunnan ja yksittäisen työalan toiminnan kokonaiskuvaa.

Perustoimintokuvauksen tehtävänä on selkeyttää seurakuntamme perustoiminta ja samalla helpottaa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden tehtävää. Tulevaisuudessa varsinainen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus viittaavat perustoimintokuvaukseen ja esittää pelkästään kunkin tehtäväalueen suunnitteluvuoden painopistealueen, kehittämishankeen tai erityisiä resursseja vaativan toiminnan.

Koska tämän päivän maailmassa kaikki ei pysy ennallaan perustoimintokuvausta on mahdollista korjata ja muuttaa aina toimintasuunnitelman tekemisen yhteydessä, jolloin valtuusto vahvistaa muutokset hyväksyessään uuden toiminta- ja taloussuunnitelman. Kuitenkin periaatteena on se, että perustoimintokuvaukseen sitoudutaan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Tehtävissä onnistumista arvioidaan sen pohjalta tulevaisuudessa tilinpäätöskokouksissa. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisemmän toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja yhteisen strategian laatimisen.

PERUSTOIMINTOKUVAUKSEN PERUSTEET

Kirkon ja seurakunnan perustehtävä on lähettävä. Toiminnan, myös kirkollisen lainsäädännön pohjana on kaste- ja lähetyskäsky. Lähetyskäskyssään Kristus itse antaa seurakunnalleen tehtävän: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19-20)

KIRKKOLAIN JA KIRKKOJÄRJESTYKSEN MÄÄRITTELEMÄT TEHTÄVÄT

Kirkkolaki (KL) ja Kirkkojärjestys (KJ) määrittelevät kirkon ja seurakunnan tehtävät seuraavasti:

KL 1:2 § Tehtävä
Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
KL 4:3 § Seurakunnan tehtävät
Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.

Kirkkolain selityksessä todetaan, että seurakunnan tehtävien määritelmä perustuu KL 1:2 §:n säädökseen. Tehtäviä ei ole lueteltu tyhjentävästi, joten säädös antaa mahdollisuuden seurakunnan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

KJ 3:1 §
Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä.

KJ 3: 2 §
Seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta.

KJ 3:3 §
Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa nuoria perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä.

Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään. Tarvittaessa pidetään rippikoulu yksityisesti.

Seurakunnan rippikoulun ohjesäännön hyväksyy kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto. Päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi.

KL 6: 13 § Seurakunnan virat
Seurakunnassa tulee olla kirkkoherran virka. Muista viroista, joita seurakunnan tulee tehtäviensä täyttämiseksi perustaa, määrätään kirkkojärjestyksessä.

KJ 6: 9 §
Seurakunnassa tulee olla, ottaen huomioon mitä 40, 50 ja 52 §:ssä määrätään, vähintään yksi kanttorin ja yksi diakonian virka.

KJ 4: 3 §
Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä.

Hautatoimi
Hautatoimilaissa (457/2003), joka tuli voimaan 1.1.2004, velvoitetaan evankelis-luterilainen kirkon seurakunnat ylläpitämään yleisiä hautausmaita. Samalla tästä velvollisuudesta on säädetty monissa eri muissa laeissa (esim. TerSuojeluL:ssa, JärjestysL:ssa, KL:ssa ja KJ:ssä).

1 YLEISHALLINTO
1.1 HALLINTOELIMET
1.1.1 KIRKKOVALTUUSTO

KIRKKOVALTUUSTON TEHTÄVÄ
• Käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti.
• Kirkkovaltuusto määrää kirkollisveroprosentin, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

ASIAKAS
Koko seurakunnan toiminta ja kaikki asukkaat paikkakunnalla sekä lähetystyö.

SIDOSRYHMÄT
• Lavian kunta ja sen asukkaat
• Kirkkoneuvosto
• Seurakunnan työntekijät
• Turun arkkihiippakunta
• Kirkkohallitus
• Kirkolliskokous

RESURSSIT
15 valtuutettua (vaali 4 vuoden välein), se valitsee 6 kirkkoneuvoston jäsentä ja heille varajäsenet.

VUOSIAIKATAULU
TAMMIKUU
• Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan joka toinen vuosi.
TOUKO - KESÄKUU
• Hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
SYYS - LOKAKUU
• Määrää kirkollisveroprosentin.
MARRAS- JOULUKUU
• Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion.

1.1.2 KIRKKONEUVOSTO

TEHTÄVÄT
• Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi.
• Johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa.
• Huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta.
• Valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
• Valmistelevat kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat.
• KL 10: 1§.

ASIAKAS
Koko seurakunnan toiminta ja kaikki asukkaat paikkakunnalla sekä lähetystyö.

SIDOSRYHMÄT
• Lavian kunta ja sen asukkaat
• Kirkkovaltuusto
• Seurakunnan työntekijät
• Turun arkkihiippakunta
• Kirkkohallitus
• Kirkolliskokous

RESURSSIT
• kirkkoherra puheenjohtajana
• maallikko varapuheenjohtaja
• 5 muuta kirkkoneuvoston jäsentä

TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Kirkkoneuvosto valitaan kirkkovaltuustossa joka toinen vuosi.

VUOSIAIKATAULU
TAMMI-MAALISKUU
• Valmistelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle.
TOUKO-MARRASKUU
• Valmistelee toimintasuunnitelman ja talousarvion kirkkovaltuustolle.
KOKO VUOSI
• Toimii johtosäännön ja muiden säännösten mukaisesti valmistellen kirkkovaltuustolle tulevat asiat ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset.

1.2 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO

TALOUSHALLINNON TEHTÄVÄT

Taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan toiminnalle toimintaedellytykset: tilat ja resurssit.
Taloushallinnon tehtäviin kuuluvat:
- taloustoimiston tehtävät
- henkilöstöhallinto
- hautaustoimi
- kiinteistötoimi
- atk-vastaava
TALOUSHALLINNON KOHDERYHMÄ

Taloustoimiston kohderyhmään kuuluvat kaikki seurakuntalaiset ja muut henkilöt, jotka eivät kuulu kirkkoon, mutta asioivat seurakunnan hautausmaa-, kiinteistö- tai taloustoimiston henkilöstön kanssa.

TALOUSHALLINNON SIDOSRYHMÄT

Taloushallinnon sidosryhmiä ovat:
Sisäiset sidosryhmät
- kaikki seurakunnan työntekijät ja viranhaltijat
- luottamusmiehet niin kirkkoneuvoston kuin kirkkovaltuustonkin jäsenet
- tarkastajat kuten tilintarkastajat ja kiinteän- ja irtaimen omaisuuden tarkastajat ja rahavarojen tarkastajat

Ulkoiset sidosryhmät
- Kirkkohallitus
- Kirkon työmarkkinalaitos
- ATK-ohjelmien toimittajat
- IT-keskus
- Jätehuollosta huolehtiva
- Tavaran ja palvelujen toimittajat
- Henkilöt ja yhteisöt, jotka vuokraavat seurakunnan tiloja
- Verotoimisto
- Kuntien eläkevakuutus (Keva)
- Vakuutusyhtiö If
- Pankit
- Työsuojeluviranomaiset
- Paloviranomaiset
- Vartiointiliike ja aluehälytyskeskus
- Akaasia- työterveys
- Seurakunnan ostopalvelun tuottajat

TALOUSHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Taloushallinnon toimintaympäristö on seurakunnan taloustoimisto, hautausmaat ja seurakunnan kiinteistöt.

TALOUSHALLINNON VIRAT JA TYÖSOPIMUSSUHTEISET TOIMET

Taloushallinnon johtava viranhaltija on talouspäällikkö, joka hoitaa kirjanpidon, talousarvion suunnittelun ja toteutuksen, palkanlaskennan, myynti- ja ostoreskontran, toimii hallinnon sihteerinä, esittelijänä ja valmistelijana, avainten luovutuksen, erilaisten keräystulojen ja retki- ja leirimaksujen vastaanoton, erilaiset tilitykset sekä johtaa ja valvoo kiinteistö- ja hautausmaatyötä. Hän toimii myös palkka-asiamiehenä ja työsuojelu-päällikkönä.

1.2.1 TILINTARKASTUS JA VALVONTA

TEHTÄVÄT
Lakisääteiset tehtävät.

1.3 KIRKONKIRJOJEN PITO

TEHTÄVÄT
• Tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti.
• Hoitaa konekieliset ja manuaaliset muutokset väestötietojärjestelmään ohjeiden mukaisesti ja ylläpitää omaa rekisteriä.
ASIAKAS
Työntekijät ja Lavian seurakunnan alueella asuvat ihmiset sekä virkatodistusten tilaajat.

SIDOSRYHMÄT
- Työntekijät ja Lavian seurakunnan alueelle asuvat ihmiset
- Virkatodistusten tilaajat

TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Pappilassa seurakunnan eri toimistojen yhteydessä.

1.4 KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO

1.4.1 KIRKKOHERRAN VIRASTO

TEHTÄVÄT
• Hoitaa keskitetysti varauskalenterin ja seurakunnan toiminnan kannalta tarpeelliset ilmoittautumiset.
• Palvelee seurakuntalaisia neuvonnan ja kirkollisten ilmoitusten välityksellä.
• Postitus ja arkistointi
• Hautapaikkakirjan ylläpito

VIRAT JA TYÖSUHTEET
Kirkkoherra
Osa-aikainen kanslia-apulainen ja tarvittaessa tuleva tuntipalkalla
Talouspäällikkö taloushallinnon lisäksi myös viraston tehtäviä

TYÖNJAKO
Kirkkoherra:
Kirkkoherranviraston työtä johtaa kirkkoherra
Laatii kirkolliset ilmoitukset

Kanslia-apulainen:
Huolehtii kirkollisten kirjojen ylläpidosta, kirkollisten ilmoitusten lähettämisestä ja ajanvarauskirjan päivittäisestä ylläpidosta ja kirkollisiin toimituksiin kuuluvista toimitusten ajankohdista sekä toimisto- ja hallintorutiineista. Talouspäällikkö hoitaa kirkkoherranviraston tehtäviä loma-aikoina ja ruuhkatilanteissa.

2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JA YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT

2.1 JUMALANPALVELUSELÄMÄ

TEHTÄVÄ
• Järjestää jumalanpalveluksia sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 10 kirkkovuoden mukaisesti sekä muina kirkollisina pyhinä.
• Sanan julistus ja sakramenttien jakaminen.
• Antaa mahdollisuus esirukouksen harjoittamiselle, yhteydelle ja uskolle.
• Luoda tila pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle, hartaudelle ja hiljaisuudelle.

ASIAKAS
• Kaikki jumalanpalveluselämään osallistuvat henkilöt.

SIDOSRYHMÄT
Ulkoisia sidosryhmiä ovat eläkeläis- ja veteraanijärjestöt, partio, kunta eri toimipisteineen (ryhmis, koulut, hoitokodit).

Sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan toiminnassa olevat eri ryhmät ja työntekijät tehtäväalueineen. Näitä ovat mm. lapset, varhaisnuoret, nuoret, rippikoululaiset vanhempineen, nuoret aikuiset, keski-ikäiset ja vanhukset.

TOIMINNOT
• Päivä jumalanpalvelukset kirkossa
• Perhekirkot
• Koululaiskirkot
• Hartaudet laitoksissa

NYKYISET RESURSSIT
• Lavian kirkko
• Lavian kappeli
• Eri laitokset, koulut
• Kirkkoherra, kanttori, 2 diakoniatyöntekijää, suntio, lastenohjaaja, kirkkokuoro ja seurakuntalaiset.

TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatuksena on luoda yhteinen aika seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle, antaa mahdollisuus rukoukseen ja hartauden harjoitukseen, jakaa ehtoollista ja antaa mahdollisuus rippiin.

SUUNNITTELUKELLO
Jumalanpalveluselämän vuosikello määräytyy kirkkovuoden mukaisesti.

2.2 TOIMITUKSET

TEHTÄVÄ
• Hoitaa toimitukset kasteista hautajaisiin.

ASIAKAS
• Kaikki toimituksiin osallistuvat henkilöt.
• Erityisesti ne, joita toimitus koskee.

NYKYISET RESURSSIT = TOIMINTAYMPÄRISTÖ
• Lavian kirkko.
• Lavian kappeli.
• Kirkkoherra, kanttori ja suntio.
• Kodit, erityisesti kasteissa

TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatuksena on antaa seurakuntalaisille kirkon siunaus elämän tärkeissä vaiheissa ja tapahtumissa:
• kastaa, konfirmoida, vihkiä ja haudata sekä siunata koteja.
• antaa mahdollisuus rippiin.

2.3 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ
TEHTÄVÄ
• Nettisivujen kehittäminen ja ylläpito.
• Seurakunnan näkyvyyden varmistaminen oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.
• Muutamia erillisiä tai vastaavia ilmoituksia, tiedotuksen kehittäminen.

2.4 YLEINEN SEURAKUNTATYÖ
TEHTÄVÄ
• Tarjota seurakuntayhteyttä,
• Tarjota mahdollisuus oman hartauselämän toteuttamiseen
• Tarjota kristillistä kasvatusta ja opetusta
• Etsiä pyhää arjen keskellä

ASIAKAS
Yleisen seurakuntatyön asiakas on jokainen
• joka osallistuu yleisen seurakuntatyön tapahtumiin ja tilaisuuksiin
• joka etsii omaan arkensa keskellä yhteyttä pyhään

SIDOSRYHMÄT
Sisäiset sidosryhmät
• kaikki yleiseen seurakuntayöhön osallistuvat tahot
Ulkoiset sidosryhmät
• Kunta
• Kristilliset järjestöt
• Kunnan alueella toimivat järjestöt
TOIMINTA
• Seurat
• Raamattupiirit ja muut Raamattuopetusta esillä pitävät kokoontumiset
• Retket
• Tapahtumat, jotka eivät kuulu minkään muun työmuodon alle
• Hengellisen ohjaus ja opetus

2.5 MUSIIKKI
TEHTÄVÄ
• Vastata messujen, jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten musiikista Lavian seurakunnassa.
• Vastata seurakunnan omasta musiikkiharrastuksen tarjonnasta
• Vastata seurakunnan muusta musiikkitarjonnasta.

ASIAKAS
on jokainen, joka osallistuu johonkin seurakunnan järjestämään tilaisuuteen, jossa on musiikkityön tuottamaa musiikkia tai osallistuu kuorotoimintaan tai muuhun seurakunnan järjestämään musiikin harrastustoimintaan

SIDOSRYHMIÄ

Ulkoisia sidosryhmiä seurakunnan tilaisuuksissa mukana olevat musiikkiryhmät, mahdolliset konserttivierailijat ja solistit.

Sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan eri tehtäväalueet tarpeen ja sopimukseen mukaan.

TOIMINTA
• Kirkkokuoro, jossa myös naisryhmä, miesten ryhmä ja pienempi lauluryhmä
• Lasten kuoro
• Soitonopetusta
• Musiikkikasvatus päiväkerhossa
• Konsertit ja lauluillat (esim. virsi-illat)

OSALLISTUJAT
Kanttori hoitaa yhteydet vapaaehtoiseen musiikkityöhön ja huolehtii toimintasuunnitelmista ja talousarvioista.

Musiikkiryhmien keskeisenä tehtävänä on oman seurakunnan tilaisuuksien rikastuttaminen musiikin avulla sekä rajojen avaaminen myös aktiiviseurakuntatyön ulkopuolelle musiikin keinoin. Ryhmät esiintyvät myös oman seurakunnan ulkopuolella

Ryhmille varataan vuosittain määrärahoja erinäisiä kuluja; nuotteja, asuja, ja esiintymismatkoja varten.Musiikkityön painopiste on vankasti nimenomaan omien musiikkiryhmien toiminnan tukemisessa ja aktivoinnissa. Näin saadaan määrärahoille paras mahdollinen tuotto ja hyöty.

RIPPIKOULUTYÖ
Jokaisessa rippikoulussa kanttori opettaa10 tuntia kirkkomusiikkia.

VIERAILIJAKONSERTIT
Vierailijakonsertteja järjestetään resurssien mukaan.

MUSIIKKITYÖN VIRAT
Seurakunnassa musiikkityöstä vastaa kanttori.

Kanttori vastaa kaikesta viranhoitoon liittyvistä varsinaisista töistä sekä valmistelee talousarviot sekä toimintakuvaukset ja -suunnitelmat.

2.6 LAPSITYÖ
TEHTÄVÄ
Aikuis- ja perhetyön tehtävänä on
• tarjota alle 6-vuotiaille mahdollisuus yhteiseen leikkiin ja toimintaan
• Vahvistaa lapsen suhdetta Taivaalliseen Isään
• Pitää yhteyksiä esikoulussa oleviin lapsiin
• Tukea perheiden kristillistä kasvatusta

ASIAKAS
Lapsityön asiakas on jokainen alle kouluikäinen ja hänen perheensä, vanhemmat ja sisarukset sekä muut lapsen läheiset aikuiset

SIDOSRYHMÄT
Sisäiset sidosryhmät
• Musiikki-, perhetyö, jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, suntio

Ulkoiset sidosryhmät
• Kunta (esikoulu, neuvola)
• Perhepäivähoitajat
• vanhemmat / perheet

RESURSSIT
• päiväkerhotila ja oma kappeli
• kirkko tarvittaessa käytössä
• lastenohjaaja 25 h / viikko
• kanttori lauluhetkissä 1krt/viikko/ryhmä
• pappi mukana sopimuksen mukaan (esim. kirkkotilaisuudet, vierailut)

TOIMINTA
• päiväkerhot: 3 v. ja 4 v. kerran viikossa, 5 v. kaksi kertaa viikossa
• Enkelikirkko
• Kynttiläkirkko
• Muut perhekirkot 2 krt / vuosi
• Päivähoidon kirkkohetket 4-5 krt / vuosi
• Perhetapahtumat

LAPSITYÖN SUUNNITTELUKELLO
TAMMIKUU
• Kevään toiminnasta tiedottaminen.
• Kevään suunnitelman viimeistely
HELMIKUU
• Ystävänpäivän vietto
• Laskiaisen aikaan ulkoiluviikko
MAALISKUU-HUHTIKUU
• Pääsiäisen vietto
• Kerhokuvaus
• Vanhempainilta
• Perhekirkko
• Ulkoilutapahtuma perheille
TOUKOKUU
• Kerhon kevätjuhla
• Koulutielle lähtevien siunaus kirkossa.
KESÄ-HEINÄKUU
• Kerhot kesätauolla
• Päiväkerhoihin ilmoittautuminen
ELOKUU
• Syksyn toiminnasta tiedottaminen.
• Kerhotoiminnan suunnittelua
• Päiväkerhot alkavat
SYYSKUU - LOKAKUU
• Enkelikirkko
• Kerhojen vanhempainilta.
• perhekirkko.
MARRAS - JOULUKUU
• Naamiaiset
• Kynttiläkirkko.
• Pikkujoulut
YMPÄRI VUODEN
• 1 – 3 -vuotiaiden syntymäpäiväonnittelut ja kutsuminen seurakunnan toimintaan.
• Päivähoidon kirkkohetkiä 4-5 /vuosi

2.7 RIPPIKOULUTYÖ

RIPPIKOULUTYÖN TEHTÄVÄ
• syventää kristinopin tuntemusta.
• ohjata ja rippikoululaisia henkilökohtaiseen uskonelämään.
• kannustaa rippikoululaisia seurakuntayhteyteen.
• rohkaista rippikoululaisia jäsentämään usko osaksi omaa elämää.

RIPPIKOULUTYÖN ASIAKAS
• kuluvana vuonna 15 vuotta täyttävä lavialainen nuori ja hänen vanhempansa.
• rippikoulun käymätön yli 15-vuotias lavialainen.

RIPPIKOULUTYÖN SIDOSRYHMÄT
Sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan muut työalat ja ulkoisia sidosryhmiä ovat Suomelan koulu, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli sekä kristilliset järjestöt
ja seurat, Lavian ratsastuskeskus

RIPPIKOULUTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Lavian seurakunnassa rippikoulun ikäluokka on noin 20 nuorta, tosin tulossa on myös n. 10 hengen ryhmiä. Rippikoulua suunnitellaan ja budjetoidaan aina ikäluokan mukaan.

Aikuisrippikoulujen tarve on ollut vähäinen, keskim. 1 rippikoululainen kolmessa vuodessa.

Rippikoulut pidetään seurakuntakodilla ja kirkossa.

RIPPIKOULUTYÖN TOIMINNOT
Perustoiminnot
• Järjestää vuosittain rippikoulu, mahdollisuus valita päivä tai leirimuotoinen rippikoulu, vaikka alle 25 nuoren ikäluokat käyvät rippikoulua yhtenä ryhmänä
• Tavoittaa toimintavuotena n. 90% 15-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvista lavialaisista
• Ohjata osa rippikoulun käyneistä nuorista seurakunnan isoskoulutukseen.

RIPPIKOULUTYÖN HENKILÖRESURSSIT JA TYÖNJAKO
• Rippikoulutyötä tekevät yhdessä kaikki seurakunnan vakinaiset työntekijät.
• Muut seurakunnan palkkaamat ihmiset.

RIPPIKOULUTYÖN SUUNNITTELUKELLO
LOKA-MARRASKUU
• Rippikoulukirjeet
• Vanhempien ja tulevien rippikoululaisten kirkkopyhä, jossa kirkkokahveille ilmoittautuminen rippikouluun
MARRAS-TOUKOKUU
• Jumalanpalvelusopetus
• Rippikoulua kerran kuussa
• Seurakunnan elämässä mukana olemista
• kinkerisunnuntai
KESÄKUU
• intensiivijaksot ja konfirmaatio

2.8 VARHAISNUORISO- JA NUORISOTYÖ

VARHAISNUORISOTYÖ
VARHAISNUORISOTYÖN TEHTÄVÄ
Varhaisnuorisotyön tehtävänä on kertoa Jumalasta Taivaallisena Isänä ja Jeesuksesta Vapahtajana sekä vastata varhaisnuorten kristillisestä kasvatuksesta, leireillä ja kouluissa.

VARHAISNUORISOTYÖN ASIAKAS
Varhaisnuorisotyön asiakas on jokainen 7-14 -vuotias lavialainen.

VARHAISNUORISOTYÖN SIDOSRYHMÄT
Varhaisnuorisotyön sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan lapsityö, rippikoulu- ja nuorisotyö, perhetyö sekä kaikki muut työalat, joiden kanssa toimitaan yhteistyössä esim. seurakunnan suntio.

Ulkoisia sidosryhmiä ovat Keskuskoulu ja paikalliset järjestöt, kristilliset järjestöt, perheet ja muut tahot, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

RESURSSIT
Kirkkoherra vastaa varhaisnuorisotyöstä
Lastenohjaajalla 3 h/vko varhaisnuorisotyötä

VARHAISNUORISOTYÖN TOIMINTA

Leiritoiminta
Varhaisnuorisotyö järjestää vuosittain kaksi leiriä 7-14 – vuotaiille yhteistyössä Lavian kunnan kanssa. Leireillä työskentelee tehtävään koulutettuja ryhmänohjaajia eli isosia.

Koulutyö
Yhteistyö koulujen kanssa tapahtuu pääasiassa aamunavausten, oppituntivierailujen ja koulukonserttien kautta. Aamunavauksia pidetään kerran kuussa keskuskoululla. Oppituntivierailuja tehdään koulujen kutsusta. Koulukonsertti tai muu vierailu järjestetään kerran vuodessa kaikille ala-aste ikäisille.

Muu toiminta
10 -synttärit syksyllä

NUORISOTYÖN TEHTÄVÄ
• Nuorisotyön tehtävänä on kertoa Jumalasta Taivaallisena Isänä ja Jeesuksesta Vapahtajana.
• Opettaa kantamaan vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä.

RESURSSIT
• Nuorisotyöstä vastaa kirkkoherra
• Nuorilla oma kokoontumistila seurakuntakodin yläkerrassa ”Vintti”

NUORISOTYÖN KOHDERYHMÄ
Nuorisotyön kohderyhmään kuuluu jokainen 15–20 –vuotia lavialainen.

NUORISOTYÖN SIDOSRYHMÄT
Nuorisotyön sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan varhaisnuoriso-, rippikoulutyö ja muut työalat, joiden kanssa toimitaan yhteistyössä esim. emäntä. Ulkoisia sidosryhmiä ovat Suomelan koulu ja kunnan nuorisotyö.

NUORISOTYÖN TOIMINTA
Nuorten toiminta
• Toiminnallinen teemailta kerran kuussa
• Matka johonkin nuorten tapahtumaan kerran vuodessa
Isoskoulutus
Isoskoulutuksessa koulutetaan nuoria ryhmänojaajiksi varhaisnuorten- ja rippikoululeireille. Isoskoulutukseen voi osallistua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu nuori.

Koulutyö
Yhteistyö Suomelan kanssa tapahtuu pääasiassa aamunavausten ja oppituntivierailujen kautta. Aamunavauksia yhteistyössä Kiikoisten seurakunnan ja Suodenniemen kappeliseurakunnan kanssa joka toinen viikko. Lisäksi koululaisjumalanpalveluksia pidetään lukuvuoden alussa ja lopussa.

2.9 DIAKONIATYÖ

TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄ
Diakoniatyön toiminta-ajatus on viedä apu sinne, minne muu apu ei yllä ja näin toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Diakoniatyö pyrkii toteuttamaan tätä toiminta-ajatusta sekä henkilökohtaisten kontaktien että kokoavan toiminnan kautta.

ASIAKAS
Asiakkaita ovat diakoniatyön toimintaan osallistuvat ja avun tarpeessa olevat.

SIDOSRYHMÄT

Sisäiset sidosryhmät
• seurakunnan työaloista rippikoulutyö, nuorisotyö, jumalanpalvelus- ja musiikkityö, lähetystyö ja perhetyö ja suntio

Ulkoiset sidosryhmät
• Lavian kunnan sosiaali- ja terveystoimi
• SPR, Lavian osasto
• Lavian maa- ja kotitalousnaiset ja Martat
• muut paikalliset järjestöt
• Tyrvään rovastikunnan seurakunnat
• rovastikunnallinen diakoniatyö
• Turun arkkihiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyön toimikunta
• Takuu-säätiö
• Kirkon diakoniarahasto

PERUSTOIMINNOT
• Toimistopäivystykset
• Hartaudet – ja lauluhetket
• Syntymäpäiväkäynnit
• Kotikäynnit
• Taloudellinen avustaminen
• Kerhot ja piirit
• Hoidolliset ryhmät
• Messussa avustaminen, osallistuminen perhekirkkojen järjestelyihin
• Leiripäivät
• Diakoniakasvatus rippikoulussa
• Tämmösten Tuvan toiminnan koordinointi
• Perhetempaukset

Näiden lisäksi diakonia vastaa yhteisvastuukeräyksen organisoinnista, asiakkaiden henkilökohtaisesta ohjaamisesta ja tukemisesta sekä talkoo- ja muun vapaaehtoistoiminnan ohjaamisesta ja organisoinnista.

TYÖN RESURSSIT
Taloudelliset resurssit
Talousarvion mukaiset.

Henkilöresurssit
Diakoniatyöntekijä

Vapaaehtoistyö ja palkkiotoimiset työntekijät
Vapaaehtoisia toimii Tämmösten Tuvalla ja lähimmäispalvelussa ja eri tilaisuuksissa tarpeen mukaan.

SUUNNITTELUKELLO
Ympäri vuoden kotikäyntityötä ja syntymäpäiväkäyntejä

KEVÄTKAUSI
• Tammikuussa edellisen vuoden tilastoinnit, kevätkauden suunnittelun viimeistely yhdessä koko työyhteisön kanssa ja toukokuussa syksyn suunnittelu.
• Toimintakertomuksen tekeminen.
• Yhteisvastuukeräys
• 70-vuotiaiden juhlat
• Sururyhmä
• Perhetempaus

KESÄKAUSI
• Rippikouluopetus
• Vanhemman väen leiripäivä

SYYSKAUSI
• 75– vuotiaiden juhla
• Vanhemman väen kirkkopyhä ja joulujuhla
• Toiminta- ja taloussuunnitelman tekeminen
• Perhetempaus

2.10 LÄHETYSTYÖ

LÄHETYSTÖN TEHTÄVÄ
Lähetystyön tehtävänä on osallistua kolmiyhteisen Jumalan pelastavaan toimintaan koko maailmassa tavoitteena maailmanlaajuisen kristillisen kirkon kasvaminen.

LÄHETYSTYÖN KUMPPANIT
• Lähetystyön hyväksi toimivat seurakuntalaiset
• Kaikki seurakunnan jäsenet
• Ne ihmiset, joiden parissa tehtävää lähetystyötä seurakuntamme tukee.

LÄHETYSTYÖN SIDOSRYHMÄT

Sisäiset sidosryhmät ovat seurakunnan muut työalat.

Ulkoiset sidosryhmät:
• Suomen Lähetysseura
• Evankelisluterilainen kansanlähetys
• SLEY
• Satunnaisesti muut kirkon lähetysjärjestöt
• rovastikunnan alueen seurakunnat
• Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja lähetystoimisto

LÄHETYSTYÖN KONKREETTISET TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT
Perustoiminnot
• Vuosittain seuroja lähetystyön hyväksi
• Tuetaan SLS:n kautta seurakuntatyötä Venäjällä sekä lasten ja nuorten kummilapsiryhmää Botswanassa
• Tuetaan Suomen Pipliaseuran kautta raamattulähetystyötä Virossa ja Inkerissä.
• Tuetaan Kansanlähetyksen työtä Etiopiassa.
• Tuetaan SLEY:n kautta lastenkotia Japanissa.
• Tuetaan SLEY:n kautta Maasai –työtä Keniassa.
• Tuetaan muita kirkon lähetysjärjestöjä kolehdeilla.
• Lähetyskasvatus: pyritään tekemään seurakunnan nimikkokohteita ja muuta lähetystyötä tunnetuksi seurakuntalaisille (mm. rippikouluissa ja kouluissa).
• Kauneimmat joululaulut –tilaisuudet joulukuussa
• Myyjäiset joulun alla ja Lavia viikolla
• Kesäkirkkokahvit kesäsunnuntaisin kirkon eteisessä
• Kakkusunnuntai tai muu vastaava tapahtuma joka toinen vuosi
• Kerran vuodessa lähetystyön vierailu tai muu tapahtuma
• Osallistuminen rovastikunnan ja hiippakunnan tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan
Määrälliset tavoitteet
• Lähetyksen seuroja tai muita vastaavia tilaisuuksia 15 krt/vuosi.
• Nimikkokohteita tuetaan budjetin mukaisesti. Lisäksi niitä tuetaan kolehti- ja muita vapaaehtoisilla varoilla.
• Myyjäisiä kahdet /v.
• Kesäkirkkokahveja 6/kesä
• Kauneimmat joululaulut 7 krt/v

TYÖN RESURSSIT
Taloudelliset resurssit
Talousarvion mukaiset
Vapaaehtoinen kannatus merkittävää

Henkilöresurssit
Työalasta vastaa kirkkoherra. Venäjällä nimikkolähetteinä Elina ja Hannu Heikkilä. Tellervo Kuusiranta toimii yhteyshenkilönä Japanin lastenkotii, Etiopiassa Pirkko ja Raimo (Aki) Tuppurainen ja Keniassa Hanna-Leena ja Mika Piittala perheineen.

Työnjako
• Kirkkoherra huolehtii kaikesta paikkakunnalla sekä yhteyksistä ulkoisten sidosryhmien kanssa.
• Muut seurakunnan työntekijät osallistuvat tarpeen mukaan niin sovittaessa.

Vapaaehtoiset ja palkkiotoimiset työntekijät

• Lähetystyönjohtokunnan puheenjohtaja toimii vapaaehtoisena lähetyssihteerinä.
• Vapaaehtoisia seurakuntalaisia on mukana tapahtumissa ja myyjäisissä.


LÄHETYSTYÖN SUUNNITTELUAIKATAULU
LÄPI VUODEN seuroja tai vastaavia tilaisuuksia
TAMMIKUU
• toimintakertomus
TAMMIKUU-TOUKOKUU
• Mahdollinen lähettivierailu
KESÄ-ELOKUU
• Lähetyskahvit kirkon eteisessä sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen
• Lavia- viikon toripöytä
SYYSKUU-JOULUKUU
• Joka toinen vuosi isänpäivälounas
• lokakuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion tekeminen
• joulun alla myyjäiset
• kauneimmat joululaulut

3 HAUTAUSTOIMI


TEHTÄVÄT

Huolehditaan hautojen kaivusta, peitosta ja peruskunnostuksesta. Huolehditaan hautaus-maiden kesä ja talvi kunnossapidosta ja siisteydestä. Hoidetaan Hautainhoitorahaston puitteissa haudanhoitosopimusten mukaisesti hoitohaudat.

ASIAKKAAT

Hautatoimen asiakkaita ovat kaikki, joilla on hautaukseen tai hautojen hoitoon liittyviä asioita seurakunnan kanssa sekä muut hautausmailla kävijät.

HAUTATOIMEN SIDOSRYHMÄT

Sisäisiä sidosryhmiä ovat kaikki seurakunnan työntekijät, jotka osallistuvat hautatoimen toimintaan.

Ulkoiset sidosryhmät:
- kiviliikkeet
- hautaustoimistot
- talkooryhmät
- erityisammattiosaamista edustavat yritykset = ostopalvelut haudankaivuussa ja hautausmaa-alueiden kunnossapidossa

HAUTATOIMEN KESKEISET TOIMINNOT

Tapahtuma 		     Määrä/v

Arkkuhautauksia 		50
Uurnahautauksia 		10
Hoitohautoja hoidossa 		460
Hautojen peruskunnostuksia  	50

4 KIINTEISTÖTOIMI

KIINTEISTÖTOIMEN TEHTÄVÄT

Huolehditaan seurakunnan kiinteistöistä, niiden kunnossapidosta, siivouksesta, valmistelusta kirkollisiin toimituksiin ja seurakunnan järjestämien tapahtumien ruokahuollosta sekä kesä ja talvi kunnossapidosta.

ASIAKKAAT
Kaikki seurakunnan toiminnassa mukana olevat sekä yksityiset henkilöt ja yhteisöt, jotka vuokraavat seurakunnan tiloja omaan toimintaansa.

SIDOSRYHMÄT
Sisäisiä sidosryhmiä ovat kaikki seurakunnan työntekijät, jotka toiminnassaan tarvitsevat kiinteistötoimen palveluja.

Ulkoisia sidosryhmiä ovat:
• pitopalvelut
• yritykset, joilta ostamme toiminnassa tarvittavat erilaiset tarvikkeet ja hyödykkeet
• erityisammattiosaamista edustavat yritykset = ostopalvelu
• talkooryhmät
KIINTEISTÖTOIMEN KESKEISET TOIMINNOT
Ylläpitää toiminnassa tarvittavia rakennuksia ja alueita.
Valmistella rakennukset seurakunnallisiin toimituksiin ja järjestää tarjoilu seurakunnallisissa tilaisuuksissa missä sitä tarvitaan.
Huolehtia tilojen siivouksesta.

Tapahtumat 				 Määrä/v  Osallistujia/kerta

Seurakuntakodilla kahvituksia 		    20 	  15 – 80
Seurakuntakodilla ruokailuja 		    6 	  15 - 60
Puurojuhlapäivä 			    1 	  50
Kirkkovaltuuston ja -neuvoston kahvitukset  13 	  10-17
Rippikoululeirien ruokailut 		    11 	  35
Varhaisnuorten leirin ruokailut 	    2 	  30
Yhteensä 				    53
Yht. ruokailutapahtumiin osallistuvia/v 	  1950

Seurakunnan toimitilat

Kirkko

Lavian seurakunnan kaunis puukirkko on rakennettu vuonna 1823. Lavian kirkon suunnitteli ja rakennustyön valvoi pohjalainen kirkonrakentaja Juha Köykkä .Virallista lupaa ei ollut tuolloin. Kesällä 1821 Turun tuomiokapituli hankki piirustukset C. Bassilta ja lähetti ne Keisariselle senaatille. Siellä piirustukset hyväksyttiin kesäkuun 10 päivänä vuonna 1823. Kirkon epävirallinen vihkiäisjuhla oli jo heinäkuun 6. päivä. Kirkko vihittiin kuitenkin virallisesti vasta heinäkuussa 1824.

Siunauskappeli

Lavian seurakunnan siunauskappeli on rakennettu vuonna 1938. Rakennustyön urakoi kauppias J. Aalto hämeenkyröläisen rakennusmestari J. Salovaaran piirustusten mukaan 130 000 markan urakkasummasta ja se valmistui jouluksi 1938. Kappelissa suoritetaan vainajien siunaamisia. Kappelin alakerrassa sijaitsevat vainajien säilytystilat.

Seurakuntakoti

Kaunis seurakuntakotimme on rakennettu vuonna 1849. Rakennuttaja oli Wictor Adrian Bergroth, silloinen kappeliseurakunnan kappalainen. Lavian seurakunta osti rakennuksen omakseen vuonna 1861. Pappilarakennuksen laajennus valmistui vuonna 1869 erilleen alkuperäisestä, mutta vuonna 1885 rakennukset nostettiin samaan tasoon ja yhdistettiin väliovilla. Pappilarakennuksen peruskorjaus suoritettiin vuosina 1897-1898, jolloin mm. eteläpäähän tehtiin veranta. Seurakuntakotinamme vanhaa pappilarakennusta on käytetty vuodesta 1972 alkaen, Seurakuntakodin perusteellinen korjaus suoritettiin 1979-1981 ja ulkomaalaus 2002 talkoilla. Seurakuntakodissamme järjestetään muistotilaisuuksia, syntymäpäiviä sekä muita tilaisuuksia. Seurakuntakodin tiloissa järjestetään rippikouluja, lasten päiväkerhoja ja kuoron harjoituksia. Talosta löytyy myös keittiö sekä yläkerrasta väliaikaiset majoitustilat.

Hautausmaat

Kauniiden hautausmaidemme hoidosta vastaa seurakuntamestarimme Soili Markkula sekä kaksi hautausmaahoitajaamme Niina Pajunen ja Marja-Leena Setälä. Heidän apunaan on kesäisin nuoria kesätyöntekijöitä.

Kirkkohautausmaa: Hautapaikkoja kirkkomaan puolella on 400 sekä uudessa, kuvassa näkyvässä laajennusosassa 760. Uusin laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 2009. Hautausmaan kupeessa on myöskin nykyisin museona toimiva lainajyvästön makasiini vuodelta 1853. Kuva makasiinista löytyy kuvaesityksestä.

Kappelihautausmaalla on hautapaikkoja 2000.

Kirkkoherranvirasto

Kirkkoherranvirastossa sijaitsee kirkkoherran ja diakonissan toimistot  sekä taloustoimisto. Rakennus valmistui vuonna 1963 silloisen kirkkoherran Veikko Kaukovaaran 50-vuotissyntymäpäiväksi.